Pätkätyöläisille tarvitaan oma ammattiliitto

Olemassa on ilmeinen sosiaalinen tilaus uudentyyppiselle ammattiliitolle, joka ei rajoittaisi jäsenyyttä työsuhteen muodon, toimialan tai ammatin mukaan."

Kaikki ennustelaitokset ovat vakuuttuneita Suomenkin talouskasvun hidastumisesta. Tästä seuraa, että aiempaa useampi aloittaa työuransa työttömänä ja tilapäisissä työsuhteissa. Todennäköistä on, että osa nykyisistä ns. pysyvistä työsuhteista muuttuu osa-aikaisiksi tai muuten epätyypillisiksi. Maahan muuttaneiden siirtolaisten lasten aikuistuminen ja todennäköisesti vähintään nykyisellä tasolla jatkuva uusien siirtolaisten maahanmuutto lisäävät myös epätyypillisten työsuhteiden määrää. Nettomuutto on viime vuosina ollut runsaat 10 000 henkeä.

Ammattiyhdistysliike suhtautuu epätyypillisiin työsuhteisiin vaihtelevasti. Yhä lienee olemassa niitäkin liittoja, joiden jäseniksi pääsee vain alalla tai ammatissa toistaiseksi jatkuvassa työ- tai virkasuhteessa työskentelevä. Erittäin harvinaisia ovat ne liitot, jotka aktiivisesti tarjoavat palveluksiaan kaikille niitä tarvitseville riippumatta siitä, mikä on palvelua etsivän jäsensuhde. Tämä on luonut markkinat mm. palkkainformaatiota ilmaispalveluna tarjoaville Internet-sivustoille, joista merkittävin lienee www.palkkalaskuri.fi

Suomessa ei ole voimassa edes minimipalkkalakia, joka turvaisi siedettävän palkan sellaisissa tehtävissä, jotka eivät ole yleissitovien työehtosopimusten suojaamia. Ääriesimerkkejä näistä ovat sadonkorjuuajan tilapäistyöt, joita tuhannet ulkomaalaiset tulevat joka vuosi työluvalla, turisteina tai laittomina siirtolaisina tekemään.

Epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä varten on olemassa työttömyyskassoja, jopa nimenomaan näitä ryhmiä palvelemaan perustettuja. Niistä menestynein on ns. Loimaan kassa. Erityistä ammattiliittoa näille määrältään kasvaville työntekijäryhmille ei sen sijaan ole.

Koska keskusjärjestöt ovat rakenteeltaan koulutuspohjaisia, mikään niistä ei ole edes kiinnostunut luomaan sellaista liittoa, jonka jäseniksi pääsisivät kaikenlaisen tutkinnon suorittaneet tilapäisiä ansiotyötehtäviä siellä sun täällä tekevät. Nekään liitot, jotka päästävät heitä jäsenikseen, eivät ole luoneet heille räätälöityjä palveluja. Tyypillinen tällainen palvelu olisi neuvonta sen suhteen, mistä eri lähteistä voi saada toimeentuloturvaa tai juridista neuvontaa silloin, kun on työttömänä tai työskentelee osa-aikaisena tai satunnaisesti tai laillisuuden rajamailla esimerkiksi seksityöläisenä tai muuten yrittäjämäisesti.

Tämä on ilmeinen sosiaalinen tilaus uuden tyyppiselle ammattiliitolle, joka ei rajoittaisi jäsenyyttä työsuhteen muodon, toimialan tai ammatin mukaan. Joitakin kokeiluja on jo tehty. Paria olen jopa hieman tutkijan roolissa havainnoinutkin. Olen tullut siihen tulokseen, että ne ovat yhtä tilapäisluonteisia kuin niiden henkilöiden työsuhteet, joita ne ovat tavoitelleet jäsenikseen. Epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ammattiliiton on kuitenkin oltava luonteeltaan vakaa ja luotettava, ehkä jopa normaalia ammattiliittoa tai työttömyyskassaa vankempi, koska jäsenten työsuhteet eivät luo sellaista kiinteyttä kuin tyypilliset työsuhteet ovat ammattiliittoihin synnyttäneet.

Ammattiliitot ovet perinteisesti syntyneet ammattikuntien tai poliittisten järjestöjen organisoimina. Epätyypillinen työsuhde ei ole ammattikunta. Siltä perustalta ei uusi ammattiliitto voi syntyä.

Vasemmiston perustamissa työläisten teollisuusliitoissa suhtaudutaan vieroksuen epätyypillisessä työsuhteessa työskenteleviin, tilapäisyrittäjistä puhumattakaan. Avoimimpia lienevät yksityisen palvelualan PAM ja Rakennusliitto, joiden aktiivit kuitenkin käytännössä suhtautuvat torjuvasti muilla aloilla työskentelevien jäsenyyteen.

Skandinavian ulkopuolella ovat kristillisdemokraattiset puolueet vasemmiston kanssa kilpaillessaan aikanaan perustaneet ammattiliittoja, mutta Suomessa tämäkään malli ei taida toimia. Suurimmilla poliittisilla puolueilla on omat vahvat asemansa nykyisessä ay-rakenteessa. Sosialidemokraatit johtavat yhdessä Vasemmistoliiton kanssa SAK:ta ja sen liittoja sekä yhdessä Kokoomuksen ja Kepun kanssa STTK:ta. Akava on keskusjärjestöistä epäpoliittisin, vaikkakin erityisesti sen yksityissektorin johdossa olevilla monella on taskussaan Kokoomuksen jäsenkirja.

Suurehkoista puolueista ainoa, jolla saattaisi olla intressiä perustaa itseään lähellä oleva ammattiliitto epätyypillisessä työsuhteessa työskenteleville on Vihreät. Näyttää kuitenkin siltä, että sen kaaderit ovat jo niin sisäistäneet nykyiset valtarakenteet, että asemia tavoitellaan mieluimmin nykyisissä ay-järjestöissä kuin aloitetaan uuden ammattiliiton vaivalloinen rakennustyö alhaalta ylöspäin.

Voi siis hyvinkin käydä niin, että lisääntyvä määrä työvoimasta jää ilman suojaa samasta syystä kuin tähänkin asti. Heistä ei mikään vakiintunut taho välitä. Jos kasvun hidastumisesta tulee pitkä tai jos se jopa johtaa taantumaan, suomalainen työmarkkinalintukoto saa ensimmäisen todellisen globalisaatiohaasteen.

Helsingin Sanomat 13.8.07