Pahat vai hyvät markkinat

Juho Härkönen jatkaa Sosiologia-lehdessä 2/2007 (121-125) keskustelua julkisesta sosiologista tavalla, johon en voi olla puuttumatta. Hän kirjoittaa: "Sosiologian ongelmallinen suhde markkinoihin kuitenkin rajoittaa sosiologien kykyä ymmärtää niiden toimintaa ja vaikutusta sekä johtajaa herkästi yksinkertaistaviin, ylireagoiviin ja moralisoiviin argumentteihin.
Burawoyn käsitystä kansalaisyhteiskuntaa ja ihmisoikeuksia kolonialisoivsta markkinoista voidaan pitää esimerkkinä tällaisista argumenteista[…]Useat tutkimustulokset viittaavat lisäksi siihen, että vaikka markkinatalouden globalisoituminen on vaikuttanut tuloerojen lisääntymiseen useiden maiden sisällä, se on samanaikaisesti vähentänyt globaaleja tuloeroja ja köyhyyttä."

Todisteena väitteelleen Härkönen viittaa mm. Kansainvälisen valuuttarahaston huhtikuun 2007 World Economic Outlookiin "Spillovers and Cycles in the Global Economy". Osana globalisaatioprojektiani tulin lukeneeksi ko. julkaisun huolellisesti ja havaitsin, että ainakaan se ei tue Härkösen väitettä.

Työvoiman globalisoitumista käsittelevässä luvussa todetaan : "The integration of workers from emerging markets and developing countries in to the global workforce has produced important benefits for advanced economics. Export opportunities have expanded considerably. It has provided access to cheaper imported goods and has enabled companies to operate more efficiently". (IMF 2007, 182).

Seurauksena tästä on ollut, että kehittyneiden maiden ammattitaitoisen (skilled) ja erittäin ammattitaitoisen (higly skilled) työvoiman työllisyys on parantunut. Sen sijaan työn kansantulo-osuus on supistunut eli funktionaalinen tulonjako on muuttunut pääoman hyväksi.

Ainakaan palkkatyön osalta tuloerot eivät siis ole globalisaation myötä vähentyneet, vaan kasvaneet. Saman tuloksen sain myös vertaillessani EU-15, EU-10 ja Intian formaalin sektorin työllisyyskehitystä 2000 luvulla. Työllisyys on parantunut vain EU-15 -maiden korkeasti koulutetun työvoiman kohdalla, ei EU-10 maissa, eikä Intian organisoidulla sektorilla. (Kevätsalo 2007).

Globaalien tuloerojen ja köyhyyden osalta tapahtuneen kehityksen mittaaminen niillä mittareilla, joita IMF Economic Outlook käyttää, ei ylipäätään ole mahdollista, koska käytettävissä ei ole kunnollisia tietoja maailman köyhistä. Köyhiksi luokiteltujen maiden mahdollinen talouskasvu ei nimittäin kerro mitään siitä, kenen hyväksi maan sisällä kasvu koituu. Esimerkiksi Intian talouskasvusta näyttää hyötyvän vain pieni osa väestöstä, ehkä pääosa virallisen sektorin 26 miljoonasta työllisestä ja tuntematon, mutta todennäköisesti pieni osa epävirallisesta sektorista. Sen sijaan kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu kokonaan vailla ansiotyötä oleville noin 494 miljoonalle (53 % työvoimasta eli 15-74-vuotiaasta väestöstä) tai epävirallisella sektorilla työskenteleville noin 400 miljoonalle (43 % työvoimasta). (Kevätsalo mt.). Samaan tietojen puutteeseen viittaa myös tuore the Economist -lehti (The Economist 2007, 26-29) arvioidessaan YK:n eräiden vuodelle 2015 asetettujen päämäärien, kuten köyhyyden puolittamisen, toteutumismahdollisuuksia.

Hiukan muunnellen Härkösen tekstiä: Jotta sosiologit voisivat uskottavasti osallistua keskusteluun markkinatalouden hyvistä ja huonoista puolista, tulisi lähteitä käyttää huolellisesti ja erityisen huolellisesti silloin, kun lähteenä on yksiselitteisesti neoliberaalin talouden puolustajaksi asettuneen IMF:n julkaisu.

Valtiot. tri Kimmo Kevätsalo

Kirjallisuus
The Economist (2007, 07.07) The eight commandments.
IMF(2007): World Economic Outlook. Spillovers and Cycles in the Global Economy. April 2007. Internationa Monetary Fund, Washington.
Härkönen. Juho (2007) Julkinen sosiologia - kompastuskiviä ja mahdollisuuksia. Sosiologia 2/2007, 121-125
Kevätsalo, Kimmo (2007) Maailman työt ja tekijät. Ilmestyy syksyllä 2007.