Globalisaatio murentaa länsimaista sopimusjärjestelmää

Skandinavia on maailman huipulla työelämän suhteissa. Ruotsille ja Tanskalle "paalupaikka" on tuttu jo yli puolen vuosisadan ajalta. Suomi tavoitti naapurinsa pari vuosikymmentä sitten.

Aivan syyttä ei kysytä, kestääkö länsimainen tai vielä tarkemmin, kestääkö skandinaavinen sopimusjärjestelmä globalisaation paineet? Maailman talouskasvun painopiste on Aasian maissa, joiden työmarkkinoilla ei pelata Skandinaviassa tai EU:ssa sovituilla säännöillä.

Töiden siirtäminen matalapalkkamaihin on jo paljastanut, kuinka vähän suojaa skandinaavinen järjestelmä tosipaikan tullen tarjoaa. Tätäkin kovempi haaste syntyy, kun tänne EU:n kaukaiselle reunalle jäävät ne työt, joita nykyinen sopimusjärjestelmäkään ei suojaa.

Rapistuuko lintukoto?

Vahvin järjestäytyminen ja sen myötä kattavin sopimusjärjestelmä on julkisella sektorilla ja teollisuudella suurilla työpaikoilla. Tuotantotyön siirtäminen matalapalkkamaihin on jo ratkaisevasti muuttanut työvoimarakennetta

Vauraisiin maihin on pitkään jatkuneen talouskasvun kylkiäisenä, ainakin toistaiseksi, jäänyt suuri osa korkeasti koulutettujen tehtävistä. Suomessa selkeimmin tätä ryhmää edustava Akavan Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelukunta (YTN) vastustaa skandinaavisen järjestelmän perustana olevaa kollektiivisopimuksin säädeltyä sopimusten minimiturvaa. Se on kiinnostunut lähinnä yleiskorotusten ja ylityökorvausten varmistamisesta parhaassa työmarkkina-asemassa oleville. Sopimussuojan piirissä olevien osuus pienenee, vaikka järjestäytymisaste on vielä säilynyt.

Toisaalta työhierarkian turvattomimmassa päässä olevat vähän arvostetut tehtävät jäävät maahanmuuttajien tai lähialueilta tulevan vuokratyövoiman tehtäväksi mm. siksi, että Skandinavian maiden alkuperäisväestö ei suostu niitä tekemään. Työt saadaan kyllä tehdyksi, veroastetta voidaan jopa alentaa, mutta sopimusjärjestelmä murenee, koska näiden ryhmien järjestäytyminen on kaikkein alhaisinta siinäkin tapauksessa että he asuvat Suomessa.

Globalisaatio murentaa skandinaavista sopimusjärjestelmää työhierarkian reunoilta. Keskeltä se murenee, koska ne työt, joita koskeva sopimusjärjestelmä on vahvin, ovat käypää vientitavaraa. Sopimukset eivät ole.

Työelämän suhteiden ääripäät ja ay-liike

Työelämän suhteiden huippualueilla, lähinnä siis EU:n vanhoissa jäsenmaissa, sosiaalivaltio on ainakin toistaiseksi niin kattava, että käytännöllisesti katsoen koko väestö on perusturvan piirissä. Koska huonoimminkin palkattujen työläisten tulot ovat perusturvan yläpuolella, ay-liike ja puolueet käyvät loputonta vääntöään neuvottelupöydässä tavoitteena se, ettei mikään muuttuisi. Kaikki tahot voivat julistautua voittajiksi, kun ryhmien erot säilyvät ennallaan..

Kansallisen työmarkkinajärjestelmät yläpuolella on ansallinen ja globaali eliitti, joka irtautuu entistä selvemmin omaksi tulo- ja elintasoryhmäkseen. Ryhmä on niin pieni, ettei sillä juuri ole merkitystä talouskehityksen kannalta. Niinpä se saa olla rauhassa, varsinkin kun työmarkkinoiden eliitti on sen osa. Tuloerojen kasvu silmiinpistävän suureksi saattaa tosin noususuhdanteissa aiheuttaa työmarkkinoilla rauhattomuutta tai katteettomia vaalilupauksia, kuten nyt hoitoalalla.

Mainittuun kahteen työelämän suhteiden huipulla olevaan ryhmään kuuluu vuosi vuodelta pienempi osa maailman työvoimasta. Kasvava osa työstä tehdään siellä, missä skandinaavista työelämän lintukotoa suojaava järjestelmä on tuntematon. Siellä vallitsee se markkinatalouden muoto, jota kohti Suomeakin viedään. "Vapaa kettu vapaassa kanatarhassa" arvostamani yhteiskunnallisen ajattelijan Bo Ahlforsin sanontaa lainatakseni.

Intia esimerkiksi ei ole hyväksynyt Kansainvälisen Työjärjestön ILO:n suositusta järjestäytymisvapaudesta ja lapsityövoiman kiellosta. Sen sijaan se on purkanut työlainsäädäntöään, joka on suojannut suurten yritysten työvoimaa irtisanomisilta. Lait luotiin, kun maan taloutta vielä kehitettiin sekatalouden suuntaan. Nyt niitä puretaan monikansallisten yritysten houkuttelemiseksi.

Intiassa toimintansa aloittavat länsimaiset yritykset, vaikkapa Nokia tai sen alihankkijat, voivat Suomen mediassa hurskastella sillä, että noudattavat kunkin maan lainsäädäntöä. Tuotanto tapahtuu erityistalousalueilla, joita työlait eivät koske. Koulutetulla työvoimalla ei järjestäytymisvapautta ole. Suomalainen ay-liike on syystä tai toisessa vaitelias.

Valtiot. tri Kimmo Kevätsalo

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, joka tutkii työsuhteiden ja työelämän suhteiden kehitystä globalisoituvassa maailmassa. Hän toimi mm. EU-komission rahoittaman Internetiin perustuvan työelämän tutkimusprojektin Woliwebin Suomen osuuden vastaavana tutkijana vv. 2004-2007.