Työvoimapula on suhdannevouhotusta

- Työvoimapulasta vouhottaminen loppuu kahden vuoden kuluessa. Siitä pitävät huolen laskusuhdanne, työn siirtyminen rajojemme ulkopuolelle sekä tarvittavan työvoiman saaminen ulkomailta.

Työelämän tutkija, valtiotieteen tohtori Kimmo Kevätsalo seilaa näillä ajatuksillaan valtavirtaa vastaan.

Työministeriön viimevuotinen Työvoima 2025 -selvitys tiivistää trendin näin: Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin ikääntyvät suuret ikäluokat. Työikäisen väestön määrä alkaa supistua 2010 jälkeen, kun suuret ikäluokat ylittävät 65 vuoden iän. Työväki vähenee keskimäärin 17 000 hengellä vuodessa aikavälillä 2010-2025. Työvoiman saatavuusongelmat uhkaavat vaikeutua.

Työelämän tutkija Kimmo Kevätsalo ei ole näistä lähtökohdista eri mieltä, mutta päätyy silti näkemykseen, ettei Suomeen tule työvoimapulaa ainakaan kymmenen vuoden aikajänteellä. Hän katsoo työllisyyttä globaalista näkökulmasta.

- Useimmissa teollisuusmaissa syntyvyys on dramaattisesti pienentynyt. Kantaväestö ei enää lisäänny, vaan ikääntyy, jolloin tulee pulaa uudesta työvoimasta.

Työvoiman vähyys saattaisi näin ollen Suomessa uhata hoito- ja hoivapalveluja sekä muita yhteiskunnan perustoimintoja, mutta ratkaisu on olemassa: maahanmuutto. Korvaavaa työvoimaa on saatavissa Aasiasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta.

- Siellä työikäiset koulutetut ovat kiinnostuneita tulemaan länsimaihin, jos heidän vain sallitaan vapaasti tulla.

Maailmalla vallalla on pula ansiotyöpaikoista, ei työvoimapula. Työikäisistä puolet on vailla turvattua ja jatkuvaa ansiotyötä.

Kevätsalo: "Tyypillistä suhdannepuhetta"

Taustoiltaan metalliliittolainen ja ammattiyhdistystoimintaa laajasti tutkinut Kevätsalo näkee, että työvoimapulavalitus on ensinnäkin tyypillistä suhdannepuhetta, mutta suhdanteen kääntyessä sille tulee pian loppu. Hän ihmettelee sitä, että Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n viesti menee julkisuudessa kritiikittä läpi.

- Joka kerta noususuhdanteessa jotkin työnantajajärjestöt alkavat valittaa työvoimapulasta. Kun työvoiman kysyntä lisääntyy, varastot eivät aina ole täynnä ja tulee hetkittäin pulaa. Sellainen maa olisi kuralla, jonka kartsalla kulkisi vapaata ammattitaitoista työvoimaa odottamassa, että pyydetään töihin.

Viime viikolla EK tiedotti, että 44 prosentilla jäsenyrityksistä oli lokakuussa ollut rekrytointivaikeuksia. Rakennusalalla pulaa on muun muassa putki-, sähkö- ja LVI-asentajista, maalareista sekä työnjohtajista. Teollisuuteen etsittiin asentajia, hitsaajia ja tuotantotyöntekijöitä. Palveluissa oli paikkoja etenkin myyjille, siivoojille, vartijoille, kokeille ja tarjoilijoille.

Kevätsalon mielestään nämä ovat tyypillisiä suhdannealoja ja melkein kaikki tällaiset paikat voitaisiin täyttää maahanmuuttajilla. Ei tietenkään välittömästi, vaan työnopastusvaiheen jälkeen, joka maahanmuuttajilla voi olla hiukan pitempi.

EK raportoi, että pulaa on myös sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä. Työministeriön mukaan lähivuosina hoito- ja hoiva-alalla työvoiman tarve selvimmin ylittää tarjonnan.

Hoito- ja hoivatyö on Kevätsalonkin mukaan ongelmallisin, sillä sen työvoiman tarve ei riipu suhdanteista vaan väestörakenteesta. Ikääntyneiden määrä ja sitä myöten hoito- ja hoivatyön tarve kasvaa lähivuosina voimakkaasti.

Kevätsalo ennustaa talouslukujen perusteella, että pian työttömyys alkaa taas kasvaa ja työvoimapula poistuu muualta paitsi hoito- ja hoiva-alalta. Talouskasvu pieneni 2007 alkuvuoden yli 5 prosentista loppuvuoden 3,7 prosenttiin. Tälle ja ensi vuodelle on ennustettu 2,5-2,8 prosentin kasvua - vain puolta alkuvuoden 2007 tasosta.

- Voi olla, että laskusta tulee länsimaissa nyt syvä. USA:n talous on kuralla ja Euroopan kasvu puolittuu, mutta Kiina porskuttaa.

Työvoimaa käytetään kuin tavaraa

Osalla työvoimapulan vaivaamista aloista Kevätsalo näkee työnantajan vakavia laiminlyöntejä.

- Yritysjohtajat eivät huolehdi siitä, että käytössä on osaavaa työvoimaa, vaan työvoimaa käytetään kuin tavaraa.

Hän ottaa esimerkiksi telakat, joiden työvoima leikattiin viitisentoista vuotta sitten puoleen. Silloin menetettiin osaavat levyseppä-hitsaajat. Kun kysynnän kasvuun herättiin liian myöhään, uusia hitsareita piti tuoda Puolasta.

Työvoima 2025 -raportissa alleviivattiin, että pula hitsaajista, koneistajista, asentajista sekä insinööreistä on määrällisesti pieni mutta laadullisesti vakava ongelma, sillä se aiheuttaa tuotanto-ongelmia, investointien jäädyttämistä tai niiden siirtymistä ulkomaille.

- Viestini yrityksille on, että pitäkää huolta osaajista, silloinkin kun on laskusuhdanne. Pistäkää koulutukseen kun ei ole töitä, vaikka osaajan palkalla, mutta älkää päästäkö pois, Kevätsalo antaa ilmaisen neuvon.

Työvoimapulan syntymistä Suomessa estää myös se, että jatkossakin osa suomalaisyrityksistä siirtää toimintoja maihin, joissa työvoima on halvempaa ja kasvavat markkinat ovat lähempänä. Ulkomaille on ollut ja on edelleen helppo siirtää esimerkiksi mobiiliklusterin komponenttivalmistusta. Metsäteollisuus halajaa esimerkiksi Etelä-Amerikan isojen puuvarantojen äärelle.

Globalisaation edetessä Suomeen jää paitsi hoitoa, hoivaa, kuljetusta ja opetusta myös erityisasiantuntijoiden ja ammattitaitoisimpien työläisten töitä.

Hoitoalaa vaivaa piilorasismi

Jos ja kun maahanmuuttajia tarvitaan, olisiko heitä tulossa kylmään Suomeen?

- Jos halutaan, saadaan niin paljon kuin tarvitaan koulutettuja - ja kouluttamattomiakin - ihmisiä, Kimmo Kevätsalo näkee.

Vähän aikaa sitten yksi ainokainen rekrytointifirma lupasi hankkia Filippiineiltä 20 000 sairaanhoitajaa. Noin 45 000 koulutettua lääkäriä on jo lähtenyt Intiasta Englantiin. Määrä on kaksi kertaa Suomen lääkärien määrä.

Tulijoita olisi, mutta suomalaisten asenteet eivät ole kunnossa. Kevätsalon mukaan henkilöstöpoliittinen ydinongelma nimenomaan hoitoalalla on piilorasismi: ei uskalleta ottaa tarjolla olevaa muualla syntyttä hoitoväkeä töihin, koska pelätään potilaiden - usein iäkkäiden ihmisten - reaktioita.

- Pikku hiljaa kuitenkin ihmiset oppivat, että on mukavampi mennä ammattitaitoiselle nuorelle marokkolaislääkärille kuin eläkkeelle pääsyä odottavalle suomalaislääkärille, jonka tiedot ovat vanhentuneet. Tätä ei kuitenkaan opita muutamassa vuodessa.

Kaikki, jopa EK, tunnustavat, että maahanmuuttopolitiikkaa täytyy parantaa. Tarvitaan kunnollista työhön perehdyttämistä ja kielikoulutusta.

Maahanmuuttajia on nykyään Suomen työmarkkinoilla Pohjoismaista vähiten, vuonna 2004 vain 2,6 prosenttia työllisestä työvoimasta.

Pätkäläiset puskurina

Entäpä suomalaiset työttömät? Työvoimatoimistoissa oli tammikuun lopussa kirjoilla hätkähdyttävät lähes 219 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on noin kahdeksan prosenttia työvoimasta. Uudellamaalla ja Pohjanmaalla työttömyysaste on painunut täystyöllisyyden rajana pidetyn viiden prosentin tuntumaan, kun taas Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa se on viidentoista tuntumassa.

Kainuun korvessa puhe työvoimapulasta voi tuntua mauttomalta vitsiltä.

Kevätsalo näkee, että pääkaupunkiseudulla työllisyys pysyy jatkossakin hyvänä, koska se kehittyy osana Pietari-Helsinki-Tallinna -metropolia. Lapissa ja Itä-Suomessa voidaan edistää työllisyyttä kehittämällä matkailua, erityisesti hoito- ja hoivaturismia.

Työvoima 2025 -raportin mukaan työvoiman ulkopuolisesta väestä, jota on 250 000-300 000, noin 130 00 voisi hyvässä työllisyystilanteessa työllistyä. Tätä joukkoa ovat etenkin ikääntyvät ja naiset. Työttömistä noin 60 prosentilla työkyky on erinomainen tai hyvä.

Erityisesti rakennusalan työnhakijoissa on Kevätsalon mukaan paljon vaikeasti työllistyviä. Tämä selittäisi sen tilastoista löytyvän ristiriidan, että työvoimapulaa valittavalla rakennusalalla on eniten työttömiä yhtä avointa työpaikkaa kohti.

EK:n Ågren näkee, että rakennusalan työttömissä on paljon kouluttamattomia. Työnantajien vaatimukset ovat kuitenkin kiristyneet, ja rakennusalan työnantajat ovat tiukimpia. Rakennusalalle viime vuonna palkatuista vain 5 prosenttia oli ilman ammattikoulutusta, kun palveluissa osuus oli 12 ja teollisuudessa 6 prosenttia.

Kevätsalo kiinnittää huomion reserviin, josta EK mielellään vaikenee.

- Vasten omaa tahtoaan pätkätyötä tekeviä on lähes viidennes työvoimasta. Laskusuhdanteessa monista pätkätyöläisistä tulee pysyvästi työttömiä.

Työtä pitäisi jo jakaa

Vastarannan kiiski kannattaa eläkeiän alentamista ja työn jakamista.

- Yritysten tulisi jo suunnitella, miten jakaminen tehdään sen sijaan, että marmatetaan työvoimapulasta. Kannattaisi jo nyt aloittaa työn jakamiseen tähtäävät yt-neuvottelut.

Kun kerran työtä ja tekijöitä riittää, Kimmo Kevätsalon mukaan sosiaalivaltion rahoitusperusta ei muodostu ongelmaksi. Eläkeuudistus, jonka tarkoituksena oli työurien pidentäminen ja siten työvoimapulan torjuminen, oli tutkijan mukaan turha.

Eläkeuudistus perustui hänestä 1960-1970-luvun kansalliseen eli vanhentuneeseen politiikkaan. 2000-luvulla työmarkkinat ei ole enää kansallinen vaan kansainvälinen kysymys.

RITVA SETÄLÄ

Julkaistu 16.3.2008 1:31:11